Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on toimia yksikön henkilöstölle ohjeena, oppaana ja kokoavana tietopakettina turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Pelastussuunnitelma toimii kohteen henkilöstön työkaluna onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä antaa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa.
Pelastussuunnitelma laaditaan yksikön henkilöstön työkaluksi ja avuksi. Pelastussuunnitelma tulee käydä läpi säännöllisesti ja hyödyntää sitä esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä turvallisuusasioihin. Pelastussuunnitelma tulee saattaa tiedoksi koko henkilöstölle.
Pelastussuunnitelman keskeisin tavoite on vaara- ja onnettomuustilanteiden ehkäiseminen jo ennakolta. Pelastussuunnitelmassa tunnistetaan yksikön ongelma- ja vaaranpaikat sekä annetaan ohjeita niistä toimenpiteistä, joilla vaaratilanteita voidaan pyrkiä välttämään kokonaan. Suunnitelmassa kerrotaan myös ensitoimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä vaara- tai onnettomuustilanteen sattuessa.
Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.
Pelastussuunnitelman teko perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011).
Kohteen perustiedot
Ykköskoti Leijunkatu tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista sekä tukiasumista täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille.
Asumispalveluyksikkö toimii kahdessa kerrostalokiinteistössä, jotka ovat paloluokitukseltaan palonkestävä (P1). Taloissa on neljä kerrosta. Pohjakerroksessa tilat ovat pääsääntöisesti yksikön yleisiä toimitiloja. Rapuissa kerrokset (1, 2 ja 3) ovat pelkästään asumiskäytössä.
Yksikön kaikki asukkaat ovat itse käveleviä, psyykkisistä syistä eläkkeellä olevia pitkäaikaissairaita, tai nuoria elämänhallinnan opetusta tarvitsevia. Asukkaiden keski-ikä on n. 40 vuotta. Osalla mahdollisesti nopeaa toimintavalmiutta rajoittava tekijä on sairaus ja siihen tarvittava lääkitys. Henkilökunta tekee kolmivuorotyötä.
Asunnot ovat 2- ja 3 hengen soluhuoneistoja, jotka sijaitsevat kahdessa kerrostalossa. Jokaisella asukkaalla on oma huone, muut tilat ovat yhteisiä. Huoneistossa asuvat asukkaat huolehtivat yhdessä yhteisten tilojen siisteydestä. Talossa ei ole hissiä. Leijunkadulla on 90 asukaspaikkaa.
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Ykköskoti Leijunkatu |
---|---|
Kiinteistön osoite |
Leijunkatu 2-4 21200 RAISIO |
Rakennusten määrä | 2 |
Kiinteistön omistaja |
Raision Vuokra-asunnot Oy
puh. 010 2287280 http://www.raisionvuokra-asunnot.fi/index.html |
Kerrokset | 3 |
---|---|
Paloluokka | P1 |
Kerrokset | 3 |
---|---|
Paloluokka | P1 |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Varsinais-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 7 minuuttia.
Paloilmoittimen hoitaja |
RTK-Palvelu Oy RTK Palvelu puh. 029 0293600 |
---|---|
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | A-rapun ala-aula |
Kiinteistönhoito | RTK-Palvelu Oy päivystys 029 0293000 |
Sähköntarjoaja |
Fortum Sähkönsiirto Oy
puh. 010 4557111 päivystys 010 4557111 http://www.yritysopas.com/tiedot/Paimio/Fortum_Sahkonsiirto_Oy/ |
Vesiyhtiö |
Raision Vesi Oy
puh. 040 1869829 päivystys 040 0530917 |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
Securitas
puh. 020 4912600 päivystys puh. 020 4912600 http://www.securitas.fi |
Kokoontumispaikka | Palvelutalon pysäköintipaikka |
Varakokoontumispaikka | Talon takana olevassa metsässä, suurin kumpare. |
Väestönsuojien määrä | 1 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | Leijunkatu 2:n D-rapussa |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | B-portaan varastossa |
Sähköpääkeskus | 4-talon A- ja B-rapun välissä, käynti pihalta.
2-talossa Olkkarin ulko-ovelta katsottuna vasemmalla. |
Varavoimajärjestely | ATK-laitteisiin on asennettu UPS varavirtajärjestelmä, jotka antavat ATK verkolle n. 20 min ajan virtaa |
Henkilömäärät
Päivällä | Illalla | Yöllä | |
---|---|---|---|
Arkisin | 90 | 90 | 90 |
90 asukaspaikkaa | |||
Viikonloppuisin | 90 | 90 | 90 |
Henkilöstö paikalla ympäri vuorokauden |
Organisaatio
Isännöitsijä |
Annika Aura Realia management |
---|---|
Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies |
Emmi Moilanen emmi.i.moilanen@mehilainen.fi |
Yksikönjohtaja |
Ulla-Maija Wiander Hoiva Mehiläinen Oy puh. 050 5917291 ulla-maija.wiander@mehilainen.fi |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
- | |
Väestönsuojan hoitaja VSS1 | RTK-Palvelu Oy |
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 |
RTK-Palvelu Oy puh. 029 0293600 asiakaspalvelu.turku@rtkpalvelu.fi |
Kiinteistön työsuojeluorganisaatio
Työsuojeluvaltuutettu |
Emmi Moilanen Hoiva Mehiläinen OY emmi.i.moilanen@mehilainen.fi |
---|---|
1. varavaltuutettu |
Tiia Lehto Hoiva Mehiläinen Oy tiia.lehto@mehilainen.fi |
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Huoltoyhtiö | RTK-Palvelu Oy | 029 0293000 | |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot | Securitas | 020 4912600 | 020 4912600 |
Nimi | Puhelinnumero | |
---|---|---|
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | RTK-Palvelu Oy | 029 0293600 |
Kameravalvonta: Huoltohenkilö | Valvova Oy | 020 7551350 |
Murtohälytin: Huoltohenkilö | Valvova Oy | 020 7551350 |
Poistumisopastus: Huoltohenkilö | RTK-Palvelu Oy | 029 0293600 |
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö | RTK-Palvelu Oy | 029 0293600 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi
Vaara tai vahinkotilanne | Toimenpiteet vaaran ehkäisemiseksi |
---|---|
Tulipalon vaara: | Tilanteiden ennakointi, turvallisuuskoulutukset, säännölliset tarkastukset sekä Mehiläinen Oy:n toiminnanohjaukseen liittyvät menettelyohjeet painottavat ennakoivan paloturvallisuuden merkitystä. Yksikössä on varauduttu tulipalon uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: paloilmoitinjärjestelmä, alkusammutuskoulutukset, alkusammutusvälineet, asukkaiden perehdytys ja opastus, poistumisharjoitukset. |
Väkivallan uhka: | Haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden osalta saattaa henkilökuntaan ja toisiin asukkaisiin kohdistua aggressiivista käytöstä asukkaan psyykkisen kunnon äkillisen muutoksen vuoksi. Yrityksen ohjeistus ja henkilökunnan ammattitaito huomioivat riskin. Yksikössä on varauduttu väkivallan uhkaan seuraavilla toimenpiteillä: tilanteiden ennakointi, yhteys vartiointiliikkeeseen, ilmoitus muulle työryhmälle asukkaan käytöksen muutoksista, viranomaisyhteistyö. |
Rikollinen toiminta; tietoturvavaarat, varkaus, ryöstö, vahingonteko: | Tilanteiden ennakointi, toiminnanohjausjärjestelmän noudatus, lukitukset, ATK:n asiallinen käyttö, asiakastietojen säilytys asianmukaisesti, lääkkeiden säilytys lukitussa tilassa, pieni lääkevarasto, hälytyslaitteet, pihavalaistukset, videovalvonta, vartiointiliikkeen kierrot öiseen aikaan. |
Tapaturmavaara/muut henkilöriskit: | Tapaturmavaaraa ehkäistään säännöllisillä toimitilojen tarkastuksilla ja riskikartoituksilla. Asukkaiden sairaskohtauksien varalle yksikössä on sairaanhoitajahoitohenkilö, myös lähihoitajakoulutuksen saaneet osallistuvat säännöllisesti ea-koulutuksiin. Yksikössä on olemassa ohjeistus ja toimintamallit mm. asukkaan katoamiseen, äkillisiin ja yllättäviin riski-/vaaratilanteisiin sekä verialtistumiseen. Lisäksi yksikössä tehdään yhteistyötä kiinteistöhuollon kanssa ja keskustellaan riskitilanteista henkilökuntafoorumeissa |
Myrkytys ja lääkkeiden mahdollinen väärinkäyttö: | Tilanteiden ennakointi, ensiapukoulutukset, henkilökunnan tarkkuus, lukitut tilat, ajantasaisuus, toiminnanohjaus, perehdytys- ja turvallisuuskansio |
Asukkaiden muu häiriökäyttäytyminen; itsetuhoisuus, pommiuhkaukset: | Asukkaiden kuntoutussuunnitelmassa otetaan kantaa asukkaiden käytöshäiriöiden laatuun ja sisältöön. Asukaskohtaiset hoitoon liittyvät erityisohjeet sekä asukkaan henkilöhistoriasta nousevat sopimukset ovat koko henkilökunnan tiedossa. Yksikössä ko. vaarat huomioidaan tilanteiden ennakoinnilla, pitämällä terävät esineet lukittujen tilojen takana, asukkaan ohjaus tk:n ensiapuun tilanteen mukaan, henkilökunnan ajantasaisuus. |
Vesivahinko, myrsky, säteilyonnettomuus, poikkeusolot | Yksikössä on pelastussuunnitelman liitteenä turvallisuusohjeistus poikkeusolojen varalle. Henkilökunta on lukenut perehdytys- ja turvallisuuskansion sisällön sekä tietää, että sieltä löytyvät ohjeet tilanteiden toimimisen varalle. |
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kiinteistössä on kameravalvonta
Kuvaus | Tallentava kameravalvonta kuvaa piha-alueita ja porraskäytävien ulko-ovia. Laitteistoista vastaa yksikön johtaja |
---|---|
Huoltohenkilö |
Valvova Oy puh. 020 7551350 |
Kiinteistössä on murtohälyttimiä
Kuvaus | Murtohälytys aiheutuu yöaikaan 4-talon saunan pukuhuoneen liikeilmaisimesta tai koko talon ikkunoiden lasirikkoilmaisimista. Murto- ja lasirikkohälytykset menevät Securitakseen klo 21-06. Ulko-ovissa on magneettikytkimet, niiden aukeamisista hälytykset vain yöhoitajille rappukohtaisiin A- ja C puhelimiin klo 21-06. |
---|---|
Huoltohenkilö |
Valvova Oy puh. 020 7551350 |
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
---|---|---|
Isossa keittiössä | Käsisammutin | Hiilidioksidisammutin (soveltuu sähköpaloihin ja keittiöpaloihin) |
Rappukäytävillä kerrostasanteilla | Käsisammutin | Jauheasammuttimet |
Ison keittiön seinällä | Sammutuspeite | Isompi peite, joka peittää tarvittaessa hellan. |
Jokaisen asunnon keittiössä | Sammutuspeite | Peitteillä tukahdutetaan palo, esim. TV, ihminen tai rasvakattila |
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Suojelumallit
Tyyppi | Kerrokset | Toteutuksen kuvaus |
---|---|---|
Kiinteistön oma | Kaikki | Kaikissa poikkeusoloissa ensisijaisesti paikalla oleva henkilökunta vastaa pelastustoiminnan aloittamisesta. Toimintaohjeet kohdassa löytyvät käytännön ratkaisut, joita noudattamalla työntekijänä et ole vastuussa mahdollisesti tapahtuneesta vahingosta. Yksikön johtaja on vastuussa suunnittelusta ja ohjeista, kohteen suojelujohtajana. Yksikössä on pidetty hätäensiapukoulutus toukokuussa 2023 ja alkusammutuskoulutukset sekä pelastautumisharjoitukset kesäkuussa 2023. Onnettomuustilanteissa johtopaikkana toimii yksikön C-portaan ”pikku-kuppila” ja varajohtopaikkana B-portaan Kuppila. |
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
Kuvaus | Porraskäytävien savunpoistoluukut aukeavat automaattisesti, kun ylätasanteen lämpötila ylittää 72 astetta. Luukkuja voidaan hyödyntää tuuletukseen, käyttämällä siihen tarkoitukseen asennettuja käyttökytkimiä laukaisupainikkeen alapuolella. Sadeilmaisimet sulkevat luukut automaattisesti ja estävät niiden tuuletuskäytön sateella. |
---|---|
Savunpoiston laukaisu | Kaikkien rappujen ala-aulassa. |
Huoltohenkilö |
RTK-Palvelu Oy puh. 029 0293600 |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Kuvaus | Porraskäytävissä on joka tasanteella itsestään syttyvät turvavalot, mikäli verkkovirta katkeaa porraskäytävästä. Porraskäytävien ulko-ovilla on vihreät, poistumistietä osoit-tavat akkuvarmisteiset opasteet. |
---|---|
Kattavuus | Rakennusten poistumisreitit ja uloskäynnit |
Huoltohenkilö |
RTK-Palvelu Oy puh. 029 0293600 |
Henkilökutsu
Kuvaus | Yksikköön on asennettu langaton avunpyyntöjärjestelmä. Tieto henkilöturvahälytyksestä välittyy sovelluksen kautta kaikkiin yksikössä käytössä oleviin puhelimiin arkena klo 8-16. Ilta-aikaan ja viikonloppuna hälytykset välittyvät kaikkiin rappupuhelimiin. Yöaikaan klo 21-6 henkilöturvahälytykset välittyvät ainoastaan A- ja C-rapun puhelimiin, sekä suoraan Securitaksen hälytyskeskukseen Tarvittaessa saadaan apua poliisin lisäksi Securitas vartioinnista. Turhat hälytykset tulee peruuttaa heti. Securitas hälytyskeskuksen suoranumero löytyy kaikista puhelimista, josta voi tarvittaessa pyytää apua. Hälytyksen peruuttamiseen tarvittava koodi löytyy A- ja C- kanslioista. |
---|
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
Sijainti | A-rappu |
---|---|
Kuvaus | Yksikköön asennettu paloilmoitinjärjestelmä hälyttää suoraan hätäkeskukseen, josta ohjataan palokunta yksikköön. Hätäkeskuspäivystäjä soittaa A-rapun puhelimeen varmistussoiton, mikäli täältä ei ehditty varmistaa hälytyksen vakavuutta. Varalla on C-rapun puhelin. Myös vikailmoitukset välittyvät keskukseen, ennakkovaroitukset eivät välity hätäkeskukseen. Samanaikaisesti kaikki hälytykset (vika, ennakkovaroitus ja palo) välittyvät suoraan tekstiviestinä henkilökunnalle. Osoitteelliset paikannuskaaviot ovat ilmoitinkaapissa ja pelastuslaitoksella. Järjestelmä sulkee automaattisesti magneeteilla auki pidettävät palo-ovet. |
Keskuksen sijainti | A-rapun ala-aula |
Hoitaja |
RTK-Palvelu Oy RTK Palvelu puh. 029 0293600 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
---|---|---|
Talo 1 | Käyttötapaosastointi | Rakennuksen paloluokka on P1. Kaikki asunnot ovat paloa rajoittavia, palonkestoaika 60 min. |
Talo 2 | Käyttötapaosastointi | Rakennuksen paloluokka on P1. Kaikki asunnot ovat paloa rajoittavia, palonkestoaika 60 min. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Henkilökunta
- Mistä ja miten poistutaan?
- Asukkaat evakuoidaan ensisijaisesti normaalia ulosmenoreittiä pitkin, eli rappukäytävän kautta pihalle. Poikkeuksen tekee tulipalo, jolloin palokaasujen pääseminen käytävään tekee rappukäytävästä vaarallisen. Tilannearvion mukaan voivat muut asukkaat turvallisesti pysyä huoneistoissaan, kunhan eivät avaa asunnon ulko-ovea.
- Mitä on suljettava?
- Väliovet / palo-ovet
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta avustaa asukkaat poistumaan mahdollisuuksien mukaan
Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:
Tiedottaminen henkilökunnalle |
Ulla-Maija Wiander Hoiva Mehiläinen Oy puh. 050 5917291 ulla-maija.wiander@mehilainen.fi |
---|---|
Tiedottaminen viranomaisille |
Ulla-Maija Wiander Hoiva Mehiläinen Oy puh. 050 5917291 ulla-maija.wiander@mehilainen.fi |
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle |
Hoiva Mehiläinen Oy Hoiva Mehiläinen Oy puh. 050 5917291 ulla-maija.wiander@mehilainen.fi |
Tiedottaminen toimialan riskienhallintaan |
Ulla-Maija Wiander Hoiva Mehiläinen Oy puh. 050 5917291 ulla-maija.wiander@mehilainen.fi |
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
- Vahinkojen arviointi
- Tapauskohtaisesti yksikön johdon sekä kiinteistön ylläpidon toimesta
Henkilökunnan koulutussuunnitelma
Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa ensimmäöisen kuukauden aikana ja yksintyökentely on mahdollista vasta kuin työntekijä on perehtynyt turvallisuusjärjestelyihin ja -käytäntöihin. Lisäksi työntekijän tulee kerrata tiedot vuoden välein.
Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.
Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset dokumentoidaan.
Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa
Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:
- Itse henkilöstö
- Asiakkaat
- Siivoojat ja huoltohenkilöstö
- Tavarantoimittajat
- Keittiöhenkilökunta
- Muut yhteistyökumppanit
Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.
Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset
Poistumisturvallisuusselvitys
Kohteesta on laadittu poistumisturvallisuusselvitys, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.
Sisäiset turvallisuustarkastukset (toimitilatarkastukset)
Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen turvallisuustarkastuksen (toimitilatarkastuksen) tekeminen neljä kertaa vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään toimitilatarkastuslomaketta.
Tiedottaminen
Tiedottamisesta vastaa Mehiläinen ja yksikön johtaja yhdessä viranomaisten kanssa.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Automaattisen palohälytyksen sattuessa opastus A-rapun aulaan, jossa sijaitsee paloilmoitinkeskus.
Muissa hätätilanteissa opastus lähimmän porrashuoneen sisäänkäynnille, mihin järjestetään opastaja pelastuslaitosta vastaan.
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Leijunkatu 2-4, RAISIO
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen palohälytyksen sattuessa opastus A-rapun aulaan, jossa sijaitsee paloilmoitinkeskus.
Muissa hätätilanteissa opastus lähimmän porrashuoneen sisäänkäynnille, mihin järjestetään opastaja pelastuslaitosta vastaan.
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Palvelutalon pysäköintipaikka
Varakokoontumispaikka: Talon takana olevassa metsässä, suurin kumpare.
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle.
Toimintamalli
- Tarkista paloilmoittimelta/ näyttötaululta, mistä hälytys tulee.
- Selvitä hälytyksen syy ja aloitta tarvittaessa alkusammutus tai asukkaiden pelastaminen.
- Ilmoita hätäkeskukseen hälytyksen syy
- Älä vaimenna palokelloja tai kuittaa hälytystä edes erheellisessä tilanteessa
- Ensisijaisesti poistutaan ja siirretään asukkaat seuraavaan palo-osastoon.
- Tarvittaessa poistuminen ulos.
Toiminta, jos yksikössä ei ole yöllä henkilökuntaa
- Asukkaille ohjeistus ja perehdytys – “jos näet tulta, paina paloilmoitinta ja/tai soita 112”
- Asukkaat soittavat päivystäjälle
- Asukkaat tulee perehdyttää miten toimia mahdollisessa vaaratilanteessa
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön henkilöstö. Henkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Jos paluu yksikköön ei voida välittömästi palata, päivystyäjä yhdessä yksikönjohtajan kanssa päättää mihin tarvittaessa siirrytään hätämajoitukseen (minne siirrytään, ja miten toimitaan).
Asukkaan siirto tulipalossa
Ota mukaan alkusammutusväline:
- Sammutuspeite
- tai käsisammutin
Aloita pelastaminen mahdollisuuksien mukaan huoneesta, jossa palonlähde sijaitsee. Pyri sammuttamaan tulipalo, jos se on omat kykysi huomioiden mahdollista. Ohjaa välittömässä vaarassa olevat henkilöt turvaan savulta toiseen palo-osastoon.
- Lähesty huoneen ovea matalana ja tunnustele oven alareunasta, onko se lämmennyt. Raota huoneen ovea ja avaa ovi varovasti. Mikäli ovi polttaa kättäsi, älä avaa ovea vaan jatka evakuointia viereisistä huoneista.
- Mikäli tilasssa on kohonnut lämpötila tai savua, etene lattianrajassa
- Sulje huoneen ovi perässäsi ja ikkuna (jos auki)
- Avusta asiakkaat pois huoneesta ja toiseen palo-osastoon
Vuodepotilaan siirtäminen:
- Vuodepotilas voidaan siirtää sängyllä, tällöin irrota sähkösägynjohto seinästä äläkä käytä säädintä.
- Mikäli siirtäminen sängyllä ei ole mahdollista: Siirrä asiakas vuoteesta pelastuslakanan avulla, päänpuoleisesta reunasta vetämällä, savuttomaan tilaan tai varauloskäynnin kautta ulos. Mikäli et pysty siirtämään häntä ulos asti, siirrä hänet palo-osaston rajan toiselle puolelle (osaston väli- tai ulko-ovi).
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: RTK-Palvelu Oy, päivystys 029 0293000
- isännöitsijälle: Annika Aura
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: B-portaan varastossa
- Sähköpääkeskus: 4-talon A- ja B-rapun välissä, käynti pihalta.
2-talossa Olkkarin ulko-ovelta katsottuna vasemmalla.
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
- Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. - Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti. Ilmoitus poliisille tehdään asukas/tilannekohtaisen harkinnan mukaisesti ja organisaation noudattaessa sieltä saatuja ohjeita. Rikosilmoituksen tekemisestä on annettu erillinen ohje esimiehille.
Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
-
Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
-
Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon.
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Jos sähkökatkon vuoksi kaukolämmön lämmönjakokeskus on pois käytöstä:
- Vältä lämpimän veden käyttöä
- sähkön palautuessa ole varovainen lämpimän veden juoksuttamisessa
Vesi saattaa aluksi olla liian kuumaa ja polttaa ihoa sekä vaurioittaa toisiopuolen komposiittiputkia. Käyttöveden säädön normalisointi sähkökatkon jälkeen on hyvä suunnitella ennakolta yhdessä asiantuntijan kanssa.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Käsisammuttimet
- Vedä varmistinsokka irti.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
- Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
---|---|---|
Leijunkatu 2:n D-rapussa | S1 | Väestönsuojassa |
Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet: